Historiaa

Ylivieskan Kuninkuusravit 1997

Ylivieskan Kuninkuusraveissa 1997 Kuningattareksi kruunattiin Vintar / Rainer Björkroth ja Kuninkaaksi Viesker / Kaarlo Ahokas

Ylivieskan kuninkuusravit  Lauantai Youtube

Ylivieskan kuninkuusravit kooste Sunnuntai Youtube

 

Malja-ajon voittajat

1972  Kometa/Lauri Kokko                                  21,2a

1973  Kometa/Lauri Kokko                                  21,0a

1974  Jixy/Matti Saaranen                                   23,0a

1975  Jixy/Matti Saaranen                                   21,4a

1976  Lady Trotter/Jorma Kangas                      23,6a

1977  Jixy/Matti Saaranen                                   19,4a

1978  Uno Boy/Veijo Heiskanen                         17,6a

1979  Charme Asserdal/Heikki Korpi                  19,0a

1980  Madrigal/Ari Eve                                         17,5a

1981  GusLobell/Martti Keskinen                        17,8a

1982  Sun Down/Matti Koivisto                          18,4a

1983  Dram/Esa Nurmela                                     16,0a

1984  Graham Lobell/Martti Keskinen               16,9a

1985  Natasha R/Martti Ropponen                     16,5a

1986 –

1987  Roscoe Pasific/Anssi Niininen                   16,6a

1988  Megatrend/Jorma Kontio                          16,0a

1989  Kermit The Frog/Pekka Korhonen            14,7a

1990  Angelique/Ilkka Korpi                                 17,2a

1991  Newstime Star/Aki Antti-Roiko                 18,9a

1992  Newstime Star/Aki Antti-Roiko                 15,6a

1993  Texas Express/Pekka Korpi                        16,4a

1994  Isla J Brave/Aki Antti-Roiko                        16,4a

1995  Isla J Brave/Aki Antti-Roiko                        16,4a

1996  BWT Aeroplane/Ari Kela                             15,7a

1997  Jonas Laukko/Ari Kela                                  15,3a

1998  Tornando/Jorma Kontio                              14,1a

1999 Silver Invest/Aki Antti-Roiko                       15,6a

2000  Josef Dahlia/Jukka-Pekka Kauhanen         17,0a

2001 Lanceur/Aki Antti-Roiko                               15,6a

2002 Incognito Kemp/Markku Nieminen            15,9a

2003 David Raymond/Aki Antti-Roiko                 14,5a

2004 David Raymond/Aki Antti-Roiko                 16,5a

2005 Colour August/Veli-Erkki Paavola               16,5a

2006 Solomon Blue Chip/Eero Hakkarainen       15,5a

2007 E.V.Cane/Ville Karhulahti                             15,4a

2008 Southwind Vernon/Antti Teivainen            15,1a

2009 Frost Oilbaron/Antti Teivainen                    14,7a

2010 Express Merett/Pekka Korpi                        15,1a

2011 Antonio Duo/Pekka Korpi                             13,2a

2012 Womanizer/Tommi Kylliäinen                     13,1a

2013 Surprise Lord/Harri Koivunen                      13,9a

2014 Cherry Chapstick/Iikka Nurmonen              14,0a

2015 Surprise Lord/Iikka Nurmonen                    14,3a

2016 Up Up And Away/Mika Forss                       16,5a

2017 Regent Zet/Tommi Kylliäinen                      13,7a

2018 Edward Ale/Olli Koivunen                             13,5a

 

Helätin-ajon voittajat:

1999 Petrus Rok Antti Teivainen 26,5 Tas.ajo tammahyvitys
2000 Eka-Tyttö Antti Teivainen 28.1a
2001 Messi Esa Holopainen 26.6a
2002 V.H. Suvitar Ari Moilanen 27.0a
2003 Hymyhuuli Tapio Perttunen 26.0a
2004 Lento-Esteri Arto Laurukainen 26.8a
2005
2006 Velin Vinke Antti Teivainen 25.6a
2007 B. Helmiina Reijo Borgström 25.3a
2008 Velin Vinke Antti Teivainen 26.4a
2009 Velin Vinke Antti Teivainen 27.1a
2010 Vokukka Kaarlo Ahokas 26.1a
2011 B. Helmiina Reijo Borgström 24.0a
2012 Noriko Jani Ruotsalainen 24.5a
2013 Aino-Ilona Hannu Hietanen 25.6a
2014 Hissun Virva Tuomas Pakkanen 25.7a
2015 Mokomani Jukka-Pekka Kauhanen 25.9a
2016 Ryti-Tyttö Jonny Länsimäki 26.9a
2017 Akaasia Markku Hietanen 26.3a
2018 Virin Camilla Niko Jokela 27.0a

Tieltä uralle

Ylivieskassa nopein hevonen rankattiin sotien jälkeen sorateillä ja joen jäällä.

 

Sotien jälkeen vuonna 1947 ajettiin työhön tottuneilla suomenhevosilla kilpaa, kunhan jostain tarpeeksi pitkä suora löytyi. Ja löytyihän niitä. Ylivieskassa ajettiin niin joen jäällä kuin teilläkin. Ylivieskalainen Pentti Rantala muistaa, kuinka lentokentän suoralla päästeltiin kilometrin matka edestakaisin.

– Hevosella tehtiin ensin työpäivä. Hevonen saattoi olla heinähommissa tai metsässä puutöissämukana. Työllä hevonen sai itselleen pohjakuntoa, jolla pärjätä kilpailuissa, Rantala kertoo.

Ensimmäisten kilpailuiden palkintorahat eivät tulleet voittajahevosta veikkaavilta pelaajilta, vaankahviosta ja pääsylipputuloista.

– En tainnut olla kuin juuri ripiltä päässyt, kun ensimmäisen kerran vuonna 1947 olin Sipilänladossa myymässä kahvia, kotikaljaa ja limsoja, muistelee Eeva Kokko.

Raveja seurattiin ojanpenkalta. Kilpapaikaksi valikoitui suora, jonka päässä pääsi hevosen kääntämään. Käännösaika vähennettiin loppuajasta. – Ajanottajia oli monta. Kääntöpaikalla mitattiin käännökseen mennyt aika. Joillakin pätkillä oli hyvä näkyvyys aloituksen ja kääntöpaikan välillä. Silloin ajat mitattiin eri tavalla. Kääntöaikaa ei tarvinnut erikseen mitata, kertoo Esko Mäkelä.

Talvella kilpailtiin jäällä. Ylivieskassakin useammassa kohtaa pystyi jokijäätä käyttämään nopeimman hevosen löytämiseksi. – Sointulan kohdalla ajettiin monesti, Rantala toteaa.

Hevosilla kuljettiin myös naapuripitäjissä ja kauempanakin kilpailemassa. Oulaisiin saatettiin lähtä aamulla kilpakärryt perässä. Kilpailujen jälkeen oli sama matka takaisin kotiin.

– Minäkin monta kertaa olin päivän metsätöissä ja seuraavana päivänä lähdin hevosella Ylivieskasta Oulaisiin raveihin. Työnteosta hevonen sai hyvän pohjakunnon, Pentti Rantala kertoo.

Pidempien matkojen päähän joutui etsimään yökortteerin.

– Eräänä kertana menimme junalla Haapajärvelle. Sieltä sitten etsimään yöpaikkaa miehille ja hevosille. Löysimme komean koivukujan ja ajoimme sitä pitkin. Päässä oli talo, jonka pihalla oli vastassa komeissa vaatteissa oleva herrasmies. Hän kertoi, että miehille löytyisi yöpaikka, mutta tallia hänellä ei ole. Ajoimme sitten raviradalle, josta meidät ohjattiin vapaaseen yösijaan.

Seuraavana päivänä kuulimme miehen olleen Haapajärven rovasti, Lauri Kokko muistelee.

Pitkätkään matkat eivät olleet esteenä. Miehet kertovat kulkeneensa raveissa aina Ivalosta Tampereelle. – Sodankylässäkin tuli käytyä joka vuosi, siellä oli hyvät ravit, Pentti Rantala lisää.

Ensimmäiset omat hevosenkuljetusvälineet eivät olleet kovin monimutkaisia. Lauri Kokko kertoo läheltä löytyneen puusepän, joka oli rakentanut hänelle yhden hevosen mentävän kuljetuskärryn Kokon ohjeiden mukaan.

– Kapeaa, yhden hevosen mentävää kärryä vedin traktorilla Kokkolaankin asti, Kokko lisää.

Pentti Rantalan traktorin perässä oli yksinkertaisempi kuljetusväline. – Traktorin peräkärryn päälle laitoin sen verran aitaa, että kaksi hevosta siihen mahtui. Enää ei nykypäivänä sellaisella välineellä hevosia kuljeteta, Rantala toteaa.

Vuonna 1969 ylivieskalaiset halusivat oman raviradan. Miehet kertovat, että ensimmäinen kokous pidettiin vuoden 1969 talvella.

– Ensin etsittii raviradalle sopivaa paikkaa. Monta paikkaa käytiin katsomassa, osa oli liian lähellä keskustaa, toisilla paikoilla ei ollut tarpeeksi tilaa. Ylivieskan vanha lentokenttä antoi pohjan nykyiselle raviradalle, Pentti Rantala kertoo.

Kun radan vaatima tila oli saatu käyttöön, alkoi työ. – Raviradan rakentaminen oli kylän voimannäyte. Nykypäivänä sellaista talkoohenkeä ei enää ole, Esko Mäkelä toteaa. Lauri Kokko kertoo talkooväkeä olleen paikalla parhaillaan satakunta.

– Ensin rakennettiin kavioura. Rakentamisen aloittamisesta ei mennyt kuin reilu kuukausi, kun ensimmäiset kilpailut ajettiin vuonna 1969 Ylivieskan raviradalla. Katsomoita ei ehditty rakentaa, mutta sen verran oli seinää pystyssä, että halukkaat pääsivät totoamaan, Kokko lisää.

Ylivieskan raviradalla ajettiin avajaisravit 19.7.1970, vihkiäisravit järjestettiin noin vuotta myöhemmin 18.7.1971 ja ensimmäiset malja-ajot starttasivat 16.7.1972.

– Ensimmäisen maljan lahjoitti Hippos. Sen jälkeen kaupunki on lahjoittanut kilpailujen voittomaljan. Nykyään se taitaa mennä sponsorisopimusten mukaan, Kokko epäilee.

Ylivieskassa ravien järjestäminen vaati paljon talkoovoimaa alkuvuosina. Jo pelkästään kellomiehiä oli suuret määrät, vihkiäisraveissa 16 henkilöä. – Vihkiäisravien ohjelman mukaan kellomiehiä oli johtajan lisäksi 15. Minä olin silloin lähettinä, ylivieksalainen Markku Autio kertoo. Markku Autio on ollut ensimmäistä kertaa Ylivieskan raveissa jo pitkästi alle kouluikäisenä. – Minulla on kuvakin, jossa olemme lähdössä raveihin. Olen kuvassa viiden tai kuuden vanha, mies kertoo.

Aution perheessä ollaan jo viidennessä polvessa ravihommissa mukana. – Pappani, isäni ja minä. Nyt ovat poikani ja pojanpoikani innostuneet samasta hommasta, Autio lisää.

Vuosien vieriessä 1950-luvulla ravit alkoivat kasvattaa suosiotaan. Pelaaminen ravihistorian alkutaipaleella oli vielä yksinkertaista ja paikallista.

– Nykyään raveja pystyy pelaamaan ja seuraamaan omalta kotisohvalta. Ei ne ihmiset enää niin liiku itse ravitapahtumassa. Tällöin rahavirtakin vaihtaa tulopaikkaansa, Kaikki raha ei tule pelkästään paikallisesta pelaamisesta, lipputuloista ja ravintolatoiminnasta, kun pelaaminen on sovittu Veikkauksen kanssa, toteaa Lauri Kokko.

Kun Ylivieskan raviradan alkuvuosina yleisöä saattoi olla useita tuhansia paikanpäällä, oli ravipäiviäkin huomattavasti enemmän vuoden aikana.

– Muistan kuinka joskus malja-ajoihin oli Ylivieskaan kunnon autojonot. Ihmisiä oli kuin Suviseuroissa, Esko Mäkelä muistelee.

Ravipäiviä vuoteen mahtui yli 20. Nykyään Ylivieskassa ajetaan 12-13 kertaa vuoden aikana. – Hippos on vähentänyt ravipäivien määrää. Se näkyy myös Ylivieskan radalla, Mäkelä lisää.

Alkuperäinen katsomo oli rakennettu aivan radan viereen. – Radan ja itse katsomon välissä oli vain pieni kaistale. Uusi katsomo rakennettiin sijansa verran kylälle päin ja reilusti taakse päin niin, että radan ja katsomon väliin jäi hyvin tilaa, Lauri Kokko kertoo.

Uusi katsomo avattiin vuonna 1984.

 

Ylivieskan raviradan historia pähkinänkuoressa:

  • 1947 ensimmäisiä ravikilpailuja
  • 1969 raviradan rakentaminen alkaa
  • 1970 avajaisravit
  • 1971 vihkiäisravit
  • 1972 ensimmäiset malja-ajot
  • 1984 uusi katsomo
  • 1997 kuninkuusravit
  • 2017 malja-viikonloppu
  • 2018 ensimmäiset Ruunakunkkarit

 

Teksti: Henna Haapakoski

 

Hevosurheilumuseo toteutti yhteistyössä Pohjolan Hevosystävien ja Pohjanmaan Hevosjalostusliiton kanssa kuninkuusraveissa Wanhan ajan lähdön, joka perustui haasteravien Oulun joukkueen kokoonpanoon vuosilta 1963–1965. Alkuperäisestä joukkueesta oli radalle saatu vielä legendaarinen Lauri Kokko ja Pentti Rantala.

 

Unohtumaton Oulun joukkue hallitsi Hevosjalostusliittojen Haasteraveja kahdella peräkkäisellä voitolla vuosina 1964–1965. Kovatasoinen joukkue herätti ihailua kautta maan sinivalkosissa ajoasuissaan.Kuvassa vasemmalta Armotar, Helätin, Puhemies ja Eri-Poika ajajineen.

Eri-Poika, Ravikuningas 1963
Ori vei kuningastittelin Turussa 3000/m päätösmatkan voitolla ja nousi yhteisajassa ohi edellisvuoden kuninkaan. Samalle kaudelle tulivat vielä Pohjois-Suomen mestaruus sekä Ruotsista haettu Skandinavian mestaruus. Ori osallistui kuninkuuskilpailuun yhtäjaksoisesti vuosina 1961–1969.
Puhemies, Ravikuningas 1965
Kuninkuusajot Seinäjoella muistetaan pohjoisten ravureiden juhlasta. Oululaisen Heikki Siiran omistama ja Allan Korven ohjastama ori vei voiton tiukaksi muodostuneessa kilpailussa. Ori osallistui kuninkuuskilpailuun vuosina 1963–1967.
Helätin, Ravikuningatar 1964–1966
Ylivieskalaisen Lauri Kokon omistama legendaarinen tamma teki tasaisen varmaa jälkeä Kouvolassa, Seinäjoella ja Porissa. Kolminkertainen Ravikuningatar piti urallaan myös oriiden omistajat varpaillaan. Tamma osallistui kuningatarkilpailuun vuosina 1964–1968.
Armotar, Kuningatarkilpailija 1965–1969
Ylivieskalaisen Pentti Rantalan omistama tamma osallistui urallaan mm. viisi kertaa kuningatarkilpailuun, joista sijoituksina tulivat sijat: 5–7–7–6–7. Tamma voitti avausmatkan Forssan Kuninkuusraveissa 1968.

Wanhan ajan kilvanajot Kuninkuusraveissa 2010
Wanhan ajan kilvanajoissa palkitsemassa olivat Hevosurheilumuseon museomestari Juha Erola sekä Ypäjän Hevosopistosta Päivi Laine. Wanhan ajan kilvanajot voittivat
Lauri Kokko ja ”Helätin” eli Naapurin Kaisa.Värikuvat: Hippola / Anne Linna
Lähde: Suomen Hevosurheilumuseo