Helättimen ensimmäisestä seppeleestä 60 vuotta, Helätin-ajon synnystä 41 vuotta

Ylivieskassa juostaan helatorstaina tammojen Helätin-ajo, jossa jaetaan Kohti Kuninkuusraveja eli KK-pisteitä. Mikä hevonen oli Helätin ja miten syntyi Helätin-ajo?

Helätin oli kolminkertainen ravikuningatar

Ylivieskalainen Lauri Kokko (1929–2022) osti 6-vuotiaan Helättimen talliinsa syksyllä 1960. Tamma oli kantavana ja se harmitti nuorta Kokkoa, joka olisi mielinyt tammalla mahdollisimman pian kilvanajoon.

Vaan pian aika kului, ja Helätin pääsi varsomisen jälkeen näyttämään osaamistaan: vuosi 1962 toi 18 voittoa ja ennätyksen 33,9. Seuraavana vuonna tahti parani ja kilpailukirjaan merkittiin 26 ykkössijaa ja ennätyksen parannus lukemiin 30,9.

Vuosi 1964 oli ilmiömäisen Helättimen uran hohdokkain. Tamma voitti 36 kertaa, joista arvokkain voitto oli Kouvolassa saavutettu ravikuningattaren seppele. Seppeleitä kertyi peräkkäisinä vuosina yhteensä kolme, ja kaikkiaan Helätin osallistui kuningatarkilpailuun viisi kertaa.

Helättimen uran lopullisiksi numeroiksi tulivat 308 starttia, 139 voittoa sekä ennätykset 27,2a ja 28,7. Voittosummaa on vaikeampi hahmottaa, sillä tamman kilpailu-uran aikana osa palkinnoista oli tavarapalkintoja. Lauri Kokko muistelee, että esimerkiksi Porin kuninkuusraveissa vuonna 1966 kunniapalkintona oli kolmimetrinen Sampo-äes, mikä kovasti lämmitti maanviljelijän mieltä.

Helätin-ajo syntyi 41 vuotta sitten

Vuonna 1972 Ylivieskan uuden raviradan ensimmäiseksi suurkilpailuksi ideoitiin Malja-ajo. Lämminverisille ja suomenhevosille oli omat ajonsa, ja ensimmäiset maljat veivät nimiinsä Lauri Kokon Kometa ja Matti Nisulan Lennätin. Kilpailu ajettiin 11 kertaa molempien rotujen voimin, mutta vuodesta 1983 alkaen se rajattiin kustannussyistä vain lämminverisille. Tietysti suomenhevosille tarvittiin tilalle joku erikoiskilpailu, ja nimi sille oli helppo keksiä radan kuuluisimman suomenhevosen mukaan. Näin sai alkunsa Helätin-ajo, joka oli aluksi avoin myös oriille ja ruunille, vuodesta 2000 lähtien vain tammoille.

Tammoille rajattu Helätin-ajo toimi pitkään epävirallisena kuningatarkatsastuslähtönä, kunnes se siirrettiin loppukesällä ajettavien Ruunakunkkareiden yhteyteen. Tänä vuonna kilpailu palaa juurilleen, kun se ajetaan helatorstaina KK-statuksella. Helätin-ajossa saadut karsintapisteet kuninkuusravien osallistujavalintoja varten kerrotaan kolmella muhkean 5100 euron ykköspalkinnon ansiosta.

Miten muuten kävi sille varsalle, jota Helätin kantoi tullessaan Kokolle? Se syntyi kauniina toukokuun päivänä vuonna 1961, sai nimekseen Uskotin, juoksi ennätyksen 26,5a ja vei Lauri Kokon osallistumaan kanssaan viisi kertaa kuningatarkilpailuun.

Teksti Katri Helminen, kuvat kirjasta Kaikkien aikojen kuninkuusravit